Kuulkaas, mulla on joulusta asti roikkunut kamerassa kuvia meidän olohuoneesta. Se taitaakin olla ainoa huone, joka on toistaiseksi valmiina.
Olkkarissa yhdistyy mun sisustusmaku ja Peten sisustusmaku. Mä suosin mustaa ja mustaa ja Pete beigen ja puun sävyjä. Meidän olohuone on keittiön kanssa yksi älyttömän iso ja avoin tila. Keittiön kaapit on harmaat.
Värimaailma on todella haastava. Musta ja puu sopii kyllä yhteen, mutta miten yhdistää Ikean mustat huonekalut meidän keittiön puiseen pöytään (joka on muuten Peten tekemä). Siihen vielä mun mielestä järkyttävän värinen sohva (pistetään vaihtoon heti kun mahdollista ;D) ja soppa on valmis.
Päädyttiin yhdistämään kaikki huoneen värit laittamalla Kelohonkaverhot yhdistämään harmaan myös olohuoneeseen. Sohvapöytä hankittiin keittiön pöydän värisenä, jotta puun väriä saatiin myösolkkarin puolelle.
Alkeellinen ratkaisu, mutta ainoa keino jolla puoliopiskelijatalouden talous ei kaatunut. Matot löydettiin alennuksesta, keittiön puolella on vastavärinen samanlainen matto.
Olkkari on luonnollisesti joulutällingissä :) Ja telkkarissa luonnollisesti Bones. Seinällä näkyvä taulu on Victoria Francesin Venetsiapalapelistä tehty.
![]()
Meidän vaatimaton leffakokoelma on vallannut Ikean hyllyn. Ylähylly on varattu mun Dragon Lance- ja Forgotten Realms-kirjoille. Alempana on Twilightit ja Avalonin usva-sarja. Ylähyllyllä on Peten käsitys säästöpossusta. Iso pullo on 3/4 täynnä. Kun aloimme seurustelemaan vajaa kaksi vuotta sitten, laskin että kolikoita oli 66 euroa. Seuraavan kerran se lasketaan kun se täyttyy. Sinne sujahtaa kaikki alle 50 senttiset kolikot. Vaikka kuvassa ei meidän asunnon pimeys välitykään, niin valoa on niin surkeasti, että mikään kukka ei täällä elä. Tuo korkeampi kasvi vetelee viimeisiään, ja ainoa joka edes hiukan jaksaa yrittää on ylähyllyn rönsylilja. Ainiin, tuo musta orkidea, Pete kasteli sitä muutaman ensimmäisen yhdessäasumiskuukauden, ennenkuin huomasin sen ja huomautin että kyseessä on tekokukka. Näytti kuulemma oikealta :D
![]()
Kuvissa meidän kämppä on vielä jopa siisti. Yleensä lattiat on täynnä kissan silppuamaa paperia tai sen levittelemiä leluja tai meikäläisten vaatteita. Me ollaan kumpikin melko läävägeenisiä.. Ehkä se asia joskus korjaantuu. Silloin samalla kun korjaantuu meidän sisustuskin, vaikka yksi asia on selvä. Mä en luovu mun mustasta. Meillä on sopimus, että Pete hoitaa olohuoneen sisustuksen, ja mä muut huoneet. Mutta yksi asia on silti varma, noin rumaa sohvaa mä en enää koskaan huoli mun asuntooni :D
Olkkarissa yhdistyy mun sisustusmaku ja Peten sisustusmaku. Mä suosin mustaa ja mustaa ja Pete beigen ja puun sävyjä. Meidän olohuone on keittiön kanssa yksi älyttömän iso ja avoin tila. Keittiön kaapit on harmaat.
Värimaailma on todella haastava. Musta ja puu sopii kyllä yhteen, mutta miten yhdistää Ikean mustat huonekalut meidän keittiön puiseen pöytään (joka on muuten Peten tekemä). Siihen vielä mun mielestä järkyttävän värinen sohva (pistetään vaihtoon heti kun mahdollista ;D) ja soppa on valmis.
Päädyttiin yhdistämään kaikki huoneen värit laittamalla Kelohonkaverhot yhdistämään harmaan myös olohuoneeseen. Sohvapöytä hankittiin keittiön pöydän värisenä, jotta puun väriä saatiin myösolkkarin puolelle.
Alkeellinen ratkaisu, mutta ainoa keino jolla puoliopiskelijatalouden talous ei kaatunut. Matot löydettiin alennuksesta, keittiön puolella on vastavärinen samanlainen matto.
Olkkari on luonnollisesti joulutällingissä :) Ja telkkarissa luonnollisesti Bones. Seinällä näkyvä taulu on Victoria Francesin Venetsiapalapelistä tehty.
Meidän vaatimaton leffakokoelma on vallannut Ikean hyllyn. Ylähylly on varattu mun Dragon Lance- ja Forgotten Realms-kirjoille. Alempana on Twilightit ja Avalonin usva-sarja. Ylähyllyllä on Peten käsitys säästöpossusta. Iso pullo on 3/4 täynnä. Kun aloimme seurustelemaan vajaa kaksi vuotta sitten, laskin että kolikoita oli 66 euroa. Seuraavan kerran se lasketaan kun se täyttyy. Sinne sujahtaa kaikki alle 50 senttiset kolikot. Vaikka kuvassa ei meidän asunnon pimeys välitykään, niin valoa on niin surkeasti, että mikään kukka ei täällä elä. Tuo korkeampi kasvi vetelee viimeisiään, ja ainoa joka edes hiukan jaksaa yrittää on ylähyllyn rönsylilja. Ainiin, tuo musta orkidea, Pete kasteli sitä muutaman ensimmäisen yhdessäasumiskuukauden, ennenkuin huomasin sen ja huomautin että kyseessä on tekokukka. Näytti kuulemma oikealta :D
Kuvissa meidän kämppä on vielä jopa siisti. Yleensä lattiat on täynnä kissan silppuamaa paperia tai sen levittelemiä leluja tai meikäläisten vaatteita. Me ollaan kumpikin melko läävägeenisiä.. Ehkä se asia joskus korjaantuu. Silloin samalla kun korjaantuu meidän sisustuskin, vaikka yksi asia on selvä. Mä en luovu mun mustasta. Meillä on sopimus, että Pete hoitaa olohuoneen sisustuksen, ja mä muut huoneet. Mutta yksi asia on silti varma, noin rumaa sohvaa mä en enää koskaan huoli mun asuntooni :D