Häämuotia 2014 Pronoviaksen tyyliin

Lary:ssa on kapeat kepeät olkaimet, merenneitomuoto ja tylliä ja pitsiä. Sen miehusta on kauttaaltaan helmikirjailtu ja siinä on aavistus Charleston-henkeä leikkauksissaan.

Laren kiteyttää yhteen kaiken sen, mitä morsiamet ovat kaivanneet jo tänä vuonna, ja jota ensi vuonna tulee olemaan kaupat pullollaan. Kapelinjainen pitsipuku, jossa pienet olkaimet sekä hihat, aavistus merenneitomuotoa, muttei kuitenkaan ihan.

Larenin selkä on tyylikäs yhdistelmä avaraa ja peittävää. Tämän puvun valitsevan suosittelen silti laittamaan hiukset kiinni, jotta puvun juju jäisi näkyviin.

Halterneckiä kaipaavalle löytyy nyt myös jotain. Lesterissä on tutun turvallinen muoto ja kauniin muotoinen niskalenkki. Itse muuten pidin todella paljon näistä tällä helman leikkauksella tehdyistä puvuista. Joskin omissa piirroksissa niitä on nähty jo ennen Pronoa (köh).

Lacinnessa on edustettuna ainakin Pronon ensi vuoden "uusi juttu" köynnösmäiset kirjailut yläosassa.

Lacey on kaupallisempi versio muutamasta Cymbelinen tämän vuoden kokoelmien puvuista. Siinä kun suomalainen hääpukukauppias arkailee ottamasta myyntiin Cymbelinen Graffitia, tämän uskaltaisi helposti ottaa morsianten ihasteltavaksi ja tämä takuulla menisi kaupaksi useammallekin.

Larrue edustaa uutta graafisempaa Pronoa. Voimakkaat kuvioinnit tuovat fressin säväyksen muuten romenttiseen ja pehmeään kokoelmaan.

Levada on Pronolle uutta kevyttä pitsilookkia. Pitsikerrokset itsessään eivät ole mitään uutta Pronollekaan, mutta ainakin kuvan kautta välitetty keveys on. Tämän tyylinen puku nähtiin Cymbelinellä ensimmäisen kerran jo muutama vuosi sitten :)

Lenixin leikkaukset ja pitsi viehättää omaa silmääni erityisen paljon. Pääntiessä on ainakin toistaiseksi jotain mikä häiritsee, mutta koska se poikkeaa paljon siitä, mitä on tähän asti on olut tarjolla, se saa kunnian päästä esitellyksi.

Leire on upea yhdistelmä Vera Wang-härvelihelmaa ja 20-luvun mageita paljettikirjailuita. White 1 Noray osoittautui menestykseksi, ja uskoisin että ainakin White 1: vastaavasta versiosta tulee yhtäläinen hitti.

Leandra edustaa megahärveleitä, eli jos jonkinlaisella frillalla ja röyhelöllä koristeltua pukua, jossa on kaikkea sopivasti sekaisin. Tätä tyyliä on ainakin tänä vuonna kysytty yllättävän vähän. Edes tämän hillitymmät kaverit eivät iskeneet odotetusti.

Leozza on klassinen prinsessamallinen pitsiunelma, josta Pronovias on tunnettu. Tällä kertaa materiaali näyttäisikin olevan organzaa. Tämän mallisia ja tyylisiä pukuja löytyy kokoelmista useita. Tämä on myöskin se tyyli, jota muut yrittävät kopioida, mutta ainakaan toistaiseksi yhtään yhtä upeaa ei ole tullut vastaan.

Leyna on uudenlainen tylliunelma. Siinä ei ole pitsiä vaan paljetteja. Tämä puku edustaa myös vähemmistöä, olkaimettomia pukuja. Itseäni tämä puku viehättää paljon.

Leonelassa on jännittävän tutun oloinen pääntien linja. Pienet sievät hihat ja venepääntie. Missä puvussa oli vastaavanlainen? Ainiin! Madden puvussa tietenkin. Faktahan on se, että jokainen valmistaja, jota Ruotsin kuninkaalliset kiinnostaa, ovat jättäneet tilaa yhdelle mallille, jossa imitoidaan prinsessan pukua. Veikkaan että ainakin Agnesille tulee vastaavan oloinen puku mallistoon.

Lassam edustaa supergraafista pukutyyliä. Näitä on ollut vuosien varrella Pronolla ja muillakin valmistajilla useita erilaisia. Itse en näistä Pronon versioista ole koskaan välittänyt niiden jäykkyyden takia. Tätä nimenomaista kuvaa katsoessa mietin vain liikkuukohan tämä helma yhtään.

Onnittelut jos jaksoit luke tänne asti!
Hääpukujen suunnittelu on aina ollut inspiraatioiden ottamista muilta ja muista. Jokainen yleensä lainaa toisiaan. Pronoa lainataan ja yritetään matkia, koska se on niin hemmetin hyvä brändi. Ja toki puvut on toinen toistaan upeampia. Tällä hetkellä Pronoviaksen juttu on nimenomaan upeat pitsit, kauniit muodot ja ihanan pehmoiset tyllit. Joitain selkeästi omalta lempparivalmistajalta lainattuja juttuja huomasin, mutta koska Prono tekee yleensä aina kaiken omalla laillaan, ei silläkään ole väliä.
Toisaalta se, mikä on Pronon vahvuus on myös tavallaan heikkous. Valmistaja luottaa omaan tyyliinsä niin paljon, että se on lakannut yllättämästä. Itse selasin paikoitellen kokoelmaa jopa hieman tylsistyneenä. Kuinka monta saman oloista pitsipukua yhdessä kokoelmassa pitää olla?
Toisaalta tämän tasoiselta valmistajalta ei kannatakaan odottaa mitään riskejä, sillä merkin on puhtaasti tarkoitus olla kaupallinen. Tästä kertoo jo sekin, että ihan vastaavanlaiset, pienillä eroilla olevat puvut löytyvät ensi vuonna myös sisarmerkkien La Sposan, Atelier Diagonalin, White 1:n ja San Patricin valikoimista.

Lisää 2014 pukuja Pronoviaksen nettisivuilla.