Täällä on ollut tammikuun jälkeen hiukan hiljaisempaa, minkä joku on saattanut huomatakin. Aina silloin tällöin olen käynyt jotain raportoimassa, mutta varsinaista paloa kirjoittaa ei ole ollut.
Olen ollut vähän alavireinen ja väsynyt Lassin tulon jälkeen. Lassi on melko aktiivinen pikkujätkä, joka tehokkaasti imee meikäläisestä virran eikä tilannetta ole auttanut ollenkaan se, että olen ollut myös ns. yksinhuoltaja, kun Petellä on ollut todella tiiviisti keikkoja. En valita, oman palkan ollessa tällä hetkellä melko pieni, on meidän talous nyt tosiaankin sen miehen palkan varassa. Olen oikeasti kiitollinen, että meillä on nyt mahdollisuus tähän tilanteeseen. Toki Peten pois oleminen vaikuttaa meidän arkeen ikävästi. Kun eihän meillä sitä oikeastaan ole. Kaikki arkena normaalisti hoidettavat juoksevat asiat jäävät viikonlopulle, ja tuntuu ettei sitä silloin ehdi panostaa parisuhteeseen ollenkaan. Tämä viikonloppu oli ihan loistava, mutta kertoilen siitä lisää huomenna.
Lassin kouluttaminen on ollut todella vaikeaa ja väsyttävää. Meillä on nyt menossa taas roikun hihnassa ja takinliepeessä vaihe, jota yritän kitkeä pois. Onneksi Lassi on jo melkein sisäsiisti, ja pissat tulee yleensä lähinnä öisin, kun en vaan millään jaksa nousta sängystä. Pete on kuitenkin viikonloppuisin kunnostautunut kouluttamisessa, ja kyllä se nyt muutamaa ärsyttävää juttua lukuunottamatta näyttää siltä, että tostakin kakarasta saadaan joskus ihan hyväkäytöksinen koira. Vaikka aina silloin tällöin tilanne näyttää ihan mahdottomalta ja oon valmis tekemään Lassista rukkaset ja hatun.
Nykyään Lassi ja Justiina pystyy jonkun verran olemaan jopa samassa tilassa, vaikka kyllä se aina välillä rähinäksi menee, kun Lassi on niin duracell ja Justiina taas haluaisi olla rauhassa. Lassi ja Hamsteri taas pelaa jatkuvasti kissaa ja koiraa, mikä käy mun hermoille aika ankarasti, mutta olen päättänyt etten puutu siihen. Ne etsivät paikkaa meidä perheen arvojärjestyksessä niin kauan kuin ratkaisu löytyy.Ehkä vasta sitten kun Lassi on täysikasvuinen.
Yöhaukkumiset ja uikuttamiset on jääneet pois kun otin käyttöön vanhat kunnon korvatulpat. Niiden kanssa nukkuessa en varmasti reagoi koiran aiheuttamiin ääniin ja kun se ei reaktiota saa, niin ei sitä enää huvittanut.
Lassi täyttää 19pv 5kk ja se tosiaan painaa tällä hetkellä parikymmentä kiloa. Säkäkorkeus mitattiin viime lauantaina ja se näytti 52cm. Siitä on hyvää vauhtia kasvamassa iso poika, ja todennäköisesti tällä viikolla se kasvattaa taas muutaman sentin pituutta jalkoihin. On se hurjaa. Vaikea käsittää, että se pikku-Lassi jota kannoin Rostockin lautalla, ei enää mahdu mun syliin. Sen nostaminenkin käy jo työstä. Se voi olla, että punnitsemiset taitaa kohta jäädä, kun koira ei mahdu enää minun syliin ja vaaka ei kestä isännän ja koiran painoa yhdessä :D
Olen ollut vähän alavireinen ja väsynyt Lassin tulon jälkeen. Lassi on melko aktiivinen pikkujätkä, joka tehokkaasti imee meikäläisestä virran eikä tilannetta ole auttanut ollenkaan se, että olen ollut myös ns. yksinhuoltaja, kun Petellä on ollut todella tiiviisti keikkoja. En valita, oman palkan ollessa tällä hetkellä melko pieni, on meidän talous nyt tosiaankin sen miehen palkan varassa. Olen oikeasti kiitollinen, että meillä on nyt mahdollisuus tähän tilanteeseen. Toki Peten pois oleminen vaikuttaa meidän arkeen ikävästi. Kun eihän meillä sitä oikeastaan ole. Kaikki arkena normaalisti hoidettavat juoksevat asiat jäävät viikonlopulle, ja tuntuu ettei sitä silloin ehdi panostaa parisuhteeseen ollenkaan. Tämä viikonloppu oli ihan loistava, mutta kertoilen siitä lisää huomenna.
Lassin kouluttaminen on ollut todella vaikeaa ja väsyttävää. Meillä on nyt menossa taas roikun hihnassa ja takinliepeessä vaihe, jota yritän kitkeä pois. Onneksi Lassi on jo melkein sisäsiisti, ja pissat tulee yleensä lähinnä öisin, kun en vaan millään jaksa nousta sängystä. Pete on kuitenkin viikonloppuisin kunnostautunut kouluttamisessa, ja kyllä se nyt muutamaa ärsyttävää juttua lukuunottamatta näyttää siltä, että tostakin kakarasta saadaan joskus ihan hyväkäytöksinen koira. Vaikka aina silloin tällöin tilanne näyttää ihan mahdottomalta ja oon valmis tekemään Lassista rukkaset ja hatun.
Nykyään Lassi ja Justiina pystyy jonkun verran olemaan jopa samassa tilassa, vaikka kyllä se aina välillä rähinäksi menee, kun Lassi on niin duracell ja Justiina taas haluaisi olla rauhassa. Lassi ja Hamsteri taas pelaa jatkuvasti kissaa ja koiraa, mikä käy mun hermoille aika ankarasti, mutta olen päättänyt etten puutu siihen. Ne etsivät paikkaa meidä perheen arvojärjestyksessä niin kauan kuin ratkaisu löytyy.Ehkä vasta sitten kun Lassi on täysikasvuinen.
Yöhaukkumiset ja uikuttamiset on jääneet pois kun otin käyttöön vanhat kunnon korvatulpat. Niiden kanssa nukkuessa en varmasti reagoi koiran aiheuttamiin ääniin ja kun se ei reaktiota saa, niin ei sitä enää huvittanut.
Lassi täyttää 19pv 5kk ja se tosiaan painaa tällä hetkellä parikymmentä kiloa. Säkäkorkeus mitattiin viime lauantaina ja se näytti 52cm. Siitä on hyvää vauhtia kasvamassa iso poika, ja todennäköisesti tällä viikolla se kasvattaa taas muutaman sentin pituutta jalkoihin. On se hurjaa. Vaikea käsittää, että se pikku-Lassi jota kannoin Rostockin lautalla, ei enää mahdu mun syliin. Sen nostaminenkin käy jo työstä. Se voi olla, että punnitsemiset taitaa kohta jäädä, kun koira ei mahdu enää minun syliin ja vaaka ei kestä isännän ja koiran painoa yhdessä :D
 |
| Enää ei etujalat mahdu petiin :) |